"Pidä kädestä kii, luotan sun askeleisiin"

 Kotona meillä on vielä aavistuksen keskeneräistä ja muuton jälkeistä kaaosta. Joka päivä yritetään vähän saada tavaroita purettua ja asioita valmiimmiksi. Kyllä tämä tästä vielä joskus.

 Viikko sitten käytiin miehen syntysijoilla syvällä Savossa. Suomen kesä oli ja meni silloin.

 Saatiin jopa grillattua. Tai siis mies grillasi. Kyllä muuten maistui!

 Jopa Antti sai olla kesävaatteissa.

 Mökillä Kerttu ja Emil nauttivat kesästä. Siitä mikä kesti vain sen viikonlopun.

 Ja Antti pääsi mökille ensimmäistä kertaa elämässään.

 Ja sitten kesä loppui. Piti lähteä Puuhamaahan, mutta mentiin Hoploppiin. Antti nukkui päikkäreitä äitin sylissä isompien lasten leikkiessä. Oli se silti kiva päivä. Vaikkei sinne Puuhamaahan päästy.

Ja nyt mulla on aikaa koneen ääressä tehdä omia juttuja ja juoda teetä. Mies tekee ruokaa, Antti nukkuu ja Emil ja Kerttu on taas äitinsä luona. Katselen kaaosta ympärilläni ja mietin innon ja epätoivon sekaisin tuntein, kuinka paljon järkevämpää tämäkin aika olisi käyttää tavarakaaoksen selvittämiseen. Mutta kyllä se siitä vielä. Tästä tulee meille ihana koti.

Pienissä häissä

 Siitä on jo viikko kun me mentiin naimisiin. Pidettiin juhlat Vesijärvellä seilaten siipiratasalus Wellamolla. Ainakin omasta mielestäni varsin onnistuneet juhlat, ja mun rakas aviomieheni on ilmottanut olevansa samaa mieltä. Myös vierailta on saatu positiivista palautetta (:

 Samoissa juhlissa meidän poika sai nimen. Kastamisen hetkestä ei valitettavasti tässä meidän koneella ole kuvia, vaikka siitäkin hetkestä kuvatodisteita aivan varmasti löytyy.

 Tapani mukaan en lapsen oikeaa kutsumanimeä blogissa paljasta, kutsuttakoon häntä siispä Antiksi.

Juhlien jälkeen Antti meni äitini luokse mummulaan yöksi hoitoon. Me lähdettiin miehen, mun veljen ja parin kaverin kanssa vähän vielä juhlimaan. Ja mentiin kahestaan yöksi (uuteen!!) kotiin. Ja todettakoon, että niin paljon kun poikaani ja äitiyttä rakastankin, teki tosi hyvää saada miehen kanssa olla yhden illan ja yön verran muutakin kun äiti ja isä. Oltiin mies ja vaimo :p

Tätini ja kummitätini kirjoitti avioliitosta viisaita sanoja. Kyse on tahdosta, tahtomisesta. Siitä että tahtoo rakastaa.

Minä tahdon. Me tahdomme.