Rv 40+0, laskettu aika

 Tänäänhän se mäjähti täyteen. Rv 40+0, laskettu aika. Hassu homma kun sitä on viime syyskuusta asti ootettu vaan tätä yhtä ainoota päivää ja nyt tuntuu vähän siltä, että meitä on kusetettu. Ei tässä tänään mitään ihmeitä tapahdu, ei meille mitään vauvaa tänään synny. Ja toisaalta, ei ees enää ihan hirveesti ota päähän. Eiliseen asti hermoilin JOKOJO?? MILLOIN?? Ja eilen sitten päätin, että hermoilu ja hoppuilu sen asian suhteen loppuu nyt. Ei me sitä voida tietää milloin se tulee eikä me voida siihen vaikuttaa mitenkään. Vauva syntyy sitten kun on sen syntymäpäivä, ja se nyt vaan ei ole vielä tänään. Ei vaikka se kuinka on laskelmoitu että tänään olis optimipäivä syntyä. Jääköön sisään jos ei tajua ulos tulla. (Okei, toivottavasti tajuaa. Jos ei tänään niin joskus kumminki.)

Sairaalakassille mä kuitenkin uhrasin tänään vähän ajatuksia ja tekoja. Oon aiemmin jo päättänyt että mitään massiivisen isoa laukkua hirveine määrine tavaraa mä en pakkaa ja ota mukaan, ihan jo siks että siellä sairaalassa ei kuulemma oo kumminkaan hirveesti tilaa niitä säilytellä. Ja siks että meidän koti on kolmen kilometrin päässä sairaalasta, eli jos ihan hirveesti jotain jossain vaiheessa tartten mikä ei oo mukana nii J saa aika kätevästi sen mulle haettua ja tuotua.

 Mun laukku mitä normaalistikin kannan aina mukana on melko tilava. Vakiovarustuksena sieltä löytyy aina penaali missä kyniä ja kalenteri. Ne on mulle jotenki hirmu tärkeitä. Myös neuvolakortti siellä on kulkenut jo pidemmän aikaa mukana. Nyt mä ostin sinne myöskin hammasharjan ja -tahnan. Ja sitten ihan tommoseen läpinäkyvään hedelmäpussiin heitin viidet alkkarit ja sukat. Muuten aion olla sairaala-ajan ihan sairaalan vaatteissa (paitsi jos venyy ihan hirveen moneks päiväks, toivottavasti ei, ni J saapi jossain vaiheessa tuoda mulle omiakin vaatteita sinne.) mutta ne sairaalan verkkoalkkarit on kuulemma melko hirveitä, samoin myös löysät putkisukat. Joten ne otan ite. (Mä en ole edes vielä hommannut yksiäkään imetysliivejä saati mitään liivinsuojia, joten semmoset pitääki ehkä käydä huomenna ostamassa muutamat. Ja ne sitten myös mukaan kulkemaan tonne laukkuun.) Ja sitten ilmeisesti myös jotain hyvinpitäviä siteitä pitäis hommata. (Yhyy, mä tuun niin itkemään tamponien perään sen jälkivuodon kanssa, mä VIHAAN siteitä...) Nii ja mikä tärkeintä: suklaata tarttee hommata sinne mukaan. Ja pillimehuja. Silleen kivasti tarpeeks että riittää sekä J:lle että mulle.

Vauvan kotiintulovaatteet mulle onkin enemmän aiheuttanut harmaita hiuksia viime aikoina. (Sairaala-ajan oon aatellut että vauvaki menee sairaalan vaatteilla.) Oon vaan miettinyt että mistä ihmeestä mä voin tietää ees että minkä kokonen se on syntyessään, eli minkä kokosia vaatteita tarttee? (Mulle kun ei ole MITÄÄN kokoarviota tehty tai annettu tästä, mur.) Ja sen lisäks mä oon aatellut että mistä mä voin tietää mimmonen sää siellä on sinä päivänä kun se vauva pitää niihin vaatteisiin pukea ja kotiin tuoda? Tänään kumminki äitille avauduin näistä harmaista hiuksista ja äiti valoi muhun lujaa uskoa että ei se ihan kauheen iso voi olla. Vastasyntyneet vauvat on pieniä. Niinpä saatiin valittua pienet vaatteet meidän pikkuselle ja tommoset valikoitui. Tultiin myös siihen tulokseen että tästä ku menee koko ajan vaan toukokuu pidemmälle, niin tuskin siellä ainakaan kylmempi on ku tänäänkään (tänään on ollut melko harmaa kolee keli). Joten vanuhaalari riittää. Sehän nyt on aivan valtavan iso meidän pikkumiehelle, mutta ei niitä oikein tota pienempiä oo vastaan tullut. Siellä on tilaa pikkusella kasvaa.

 Pakkasin nuo vaatteet tohon laukkuun ja tadaa, sairaalakassiasia on nyt melkein hoidettu. Vielä pitää käydä hankinnoimassa ne puuttuvat siteet ja imetysliivit ja muut tonne omaan laukkuun.

Muuten on tänään ollut tosiaan ihan normipäivä. Neuvolassa pitä käydä ja Emilille ostamassa uusia sukkia kun se kasvaa niin hurjaa vauhtia ja maataki pitkin että kaikki sukat oli sille TAAS liian pieniä. Jokunen kiukkunen sana mulla ois myös sanottavana Robinhoodin (tai Tokmanni se kai nykyään jo on?) lasten sukkavalikoimasta. Kokoon 27 asti löyty kivoja kuviollisia ja värikkäitä sukkia vaikka minkälaisia viiden parin paketeissa hintaan 6,99e tai jotain semmosta. Mut siitä ylöspäin en meinannu löytää millään, muita ku ihan vaan mustia sukkia. Jollasia ei halunnu Emil enkä myöskään minä. Riittää että J:n kaikki sukat on mustia, niiden kanssa tulee jo tylsää pyykkiä lajitellessa =D Lopulta löysin sini- ja punaharmaaraidallisia sukkia koossa 31-jotain kahden kappaleen paketeissa törkeesti isompaan hintaan ja niitä otettiin sitten kaks. Onpahan nyt ainakin neljät uudet sukat (joiden hinta oli auttamattomasti enemmän ku sen viiden parin paketin). Vähän mä jäin itkemään niiden kivojen kuviollisten sukkien perään mut onpahan ees raitoja. Minkäs teet kun tuon jäbän jalka vaan auttamattomasti on jo kokoa 30 ja vaikka kuinka se tuntuu lapselta vielä niin ilmeisesti lasten sukkien valmistajat on jo sitä mieltä että noin isolla jalalla varustettu poika on niin iso ettei tartte kivan lapsekkaita sukkia.

Eikä niitä muuten haitannut yhtään se että oli harmaan kolee keli. Siellä ne puhalteli purkillisen saippuakupla-ainetta taivaan tuuliin per nuppi. Lapsekkaalla innolla.