- On saatu aika paljon purkujätettä remppakämpällä aikaseks... Hirmusen iso kiitos J:n vanhemmille ja pikkuveljelle avusta! (Ja siitä että olohuone ei enää näytä tuolta. Tapettisilput on jätesäkeissä ja muu roipe siististi seinien vierellä odottamassa ensi viikkoa ja poistumista asunnosta.)
-On ihmetelty kuinka rankkaa voi kissan elämä olla. Luulis tympivän jatkuva makaaminen, mutta tuo vaikuttaa äärimmäisen tyytyväiseltä.
-Löysin vihdoin mehun johon spirulinajauhe sekoittuu edes jotenkin! Se on Marli vital multivitamiinijuoma. Spirulinajauheella kun on muuten tapana vain liisteröityä mehujen pinnalle, lasin reunalle ja lusikkaan. Yäk. Mainittakoon myös että MIKÄÄN ei maistu niin pahalle kuin tämä ihmeitä sisältävä luonnontuote... (Sopiva mehu löytyikin juuri sopivasti viimeiseen lusikalliseen jauhetta purkin pohjalla ja jatkossa tasan aion olla tarkempi ja OSTAA TABLETTEJA, ei jauhetta.)
-Sain vihdoin monta viikkoa vanhat edellisten kynsilakkojen rippeet pois kynsistä ja uudet lakat tilalle. Koskahan mä myös oppisin olemaan repimättä mun kynsiä ja kynsinauhoja?
-On siirrytty kuukauteen, jossa meidän pieni poika syntyy <3
-Tuli koettua ensimmäinen KIPEÄ supistus. Tähän mennessä on tullut vain kivuttomia harjoitussuppareita, mutta viime yönä ekaa kertaa heräsin siihen että ihan tosissaan sattu. Aivan tolkuton repivä ja polttava KIPU alavatsassa ja alaselässä heijastui reisiin asti supistuksen aikana. Josko tässä siis kuitenkin olis toivoa siitä että minimies aikoo kuitenkin syntyä. Minusta ei tulekaan (maailman ensimmäistä?) naista, jonka vauva jää ikuisiksi ajoiksi mahan sisään. Synnytys ei olekaan peruttu. Toivon mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti